Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula haluaa herättää suomalaiset digiajan mahdollisuuksiin ja organisaatiot sopimaan uusista pelisäännöistä.

Kaksi työelämän megatrendiä ovat digitalisaatio sekä globalisaatio. Teollinen rakenne on Suomessa kovassa paineessa eikä väestörakennekaan ole optimaalisin.

– Työelämässä on suuri murros käynnissä. Digiajan työhyvinvointi on sitä, että kehitetään tapoja toimia uudenlaisessa työelämässä, joka on hyvin globaalia ja jossa teknologian rooli korostuu yhä enemmän.

Missä Suomessa mennään? Suomi ja muut pohjoismaat ovat työelämän kehittämisessä ja työhyvinvoinnissa perinteisesti olleet mallioppilaita.

– Se on tulevaisuudessakin ainoa tapa toimia. Nyt automatisoinnin osuus kasvaa koko ajan ja digityyppinen tekeminen lisääntyy joka tehtävässä. Työtehtävät muuttuvat aivan erityyppisiksi. Globalisaatio todella haastaa meidät miettimään työelämän vanhoja pelisääntöjä. Jotkut säännöt voidaan kokea rajoitteina. Mikä on esimerkiksi työaika tulevaisuudessa, jos teet verkossa töitä?

Valmiudet on – onko osaamista?

Suomessa teknologian infrastruktuuri on yksi maailman parhaita. Antti Koivulan mielestä teknologian hyödyntämisessä työelämässä on kuitenkin kehitettävää.

– Meillä on työelämässä yllättävän suuri määrä ihmisiä, jotka ovat ikään kuin pudonneet jo pois digitalisaation kelkasta. Meidän pitää varmistaa, että kaikkien kansalaisten digitaito nousee korkealle ja että voimme käyttää osaamista hyödyksi työelämässä.

Organisaatioiden valmiudet digiajan työnhyvinvoinnissa ovat vaihtelevalla tasolla.

– Uskon, että teollisuusyrityksissä ollaan hyvin pitkällä. Julkinen ja kuntasektori ovat ne, joissa odotetaan hyppäystä eteenpäin. Joissain tapauksissa vanhat järjestelmät voivat olla painolasti ja este uusien, tehokkaampien järjestelmien hyödyntämiseen.

Pelisäännöt pitää sopia

Teknologia mahdollistaa monia asioita, mutta ihmisten tavassa toimia voi olla lukkoja, jotka estävät pääsemästä irti vanhasta.

– Pitäisi ymmärtää paremmin, mitä uusi tapa toimia ja uusi teknologia mahdollistaa. Sen jälkeen tulee osaamishaaste, eli meillä onko valmiuksia ottaa uusi teknologia käyttöön. Haasteet ovat hyvin organisaatiokohtaisia. Voimme miettiä esimerkiksi etätyötä. Minkälaiset pelisäännöt laitamme siihen? Yrityksen täytyy siinä samalla miettiä johtamista uudella tavalla. Yksilön kannalta tulee silloin pohdittavaksi vaikkapa oma ajankäyttö. Työprosessien muutos on suuri kysymys tässä aiheessa. Työlainsäädännön osalta on myös kova paine miettiä asioita uudelleen.

Digiaikana mittaaminen on helppoa, mutta miten työhyvinvointia mitataan?

– Kovaa dataa on tietenkin sairaspoissaolot tai työkyvyttömyyseläkkeet. Mutta digiaikana käydään jatkuvaa huomiokilpailua. Siksi työhyvinvoinnin mittaaminen kyselyiden avulla on haastavaa. Teknisesti kysely on helppoa järjestää ja mittausta voidaan automatisoida. Mutta pitäisi nähdä mihin mittaaminen johtaa. Meille tulee myös aivan uudentyyppisiä tapoja arvioida työhyvinvointia itsensä mittaamisen avulla. Tätä edustaa Quantified Employee, jossa hyvinvointia mitataan lääketieteellisillä mittareilla.

Informaatio kuormittaa aivoja

Antti Koivula muistuttaa, että digiaika lisää aivojen kuormitusta, koska tietomassat, jotka suorastaan vyöryvät, ovat moninkertaistuneet vuosien varrella.

– Se vaatii uudenlaista kykyä pärjätä informaation kanssa. Tässä nuoret ja vanhemmat työntekijät ovat hyvin eri lähtökohdissa. Esimerkiksi uuden teknologian kanssa toimiessa haasteena on, kuinka pelisäännöt sovitaan organisaation kanssa. Kuinka nopeasti sähköpostiin pitää vastata, kuinka myöhään sähköposteja voi lähettää? Tässä on mahdollisuus tietynlaiseen ylinopeudella ajamiseen, ja samalla perspektiivi voi kadota.

Arvosta aitoja kohtaamisia

Virtuaalinen työnteko, verkkotapaamiset ja etätyö vievät ihmisiä pois luonnollisista kohtaamisista. Antti Koivula sanoo käyttävänsä tapaamisia ihmisten kanssa pääasiassa yhteisen hengen rakentamiseen.

– Kun tulemme yhteen, käytän yhä vähemmän aikaa jonkin asian ratkaisemiseen. Vaan enemmän aikaa luodakseni yhteistä tavoitetilaa, yhteistä tapaa toimia, eli yhteisen hengen rakentamista. Kohtaamisen avain digiaikana on sosiaalisen ulottuvuuden vahvistaminen, eikä niinkään työtehtävien tekeminen.

Teksti: Sakari Tuomala
Kuvat: TTL