LVI-tiimimme järjesti huhtikuun lopulla asiakkaillemme aamiaisseminaarin ”Älä tyydy huonoon sisäilmaan!”. Seminaarissa käytiin läpi mm. nykyaikaisten tuloilmakojeiden energiatehokkuutta, tarpeenmukaista ilmanvaihtoa ja kanavistojen puhtauden merkitystä ilmanlaatuun. Pohdimme miten koneellisen ilmanvaihdon ja tiiviiden rakennusten huonoa mainetta voidaan parantaa. Pohdimme myös mitä tarkoittaa kun näyttötutkinnot suoritetaan työssäoppimisjaksolla työmaaympäristössä.

Seminaarissa saimme parissa tunnissa kiireisille LVI-alan ammattilaisille alan uusinta tietoa verkostomme huippuosaajien avulla. Vastaanotto oli positiivinen ja jatkamme aiheen parissa jatkossakin.

Myöhemmin aloin miettiä tarkemmin tilaisuuden nimeä – Älä tyydy huonoon sisäilmaan! Kuinka usein onkaan tullut valitettua milloin kuumuudesta, milloin kylmyydestä. Milloin vetää sieltä ja tuulee tuolta, milloin on ikkunan edessä liian kuuma ja milloin liian kylmä. Ja jos ei muuta niin ainakin happi on lopussa. Ja naapuri olisi voinut ainakin käydä aamulla suihkussa – vai oliko se sittenkin liian vahva parfyymi joka sai nenän vuotamaan.

Vai onko sittenkin niin, että liian moni meistä tyytyy olemaan turhankin pitkään höveli. Suomalainen, varsinkaan suomalainen mies, ei turhista nurise – olipa sitten kyse tunkkaisesta ilmasta tai vaikkapa tärykalvot räjäyttävästä ovipumpusta. Pikkusieluisten hommia tuollaiset narinat, vaikka nokka kuinka vuotaisi – tai ääni häipyisi viimeistään iltapäivällä lähes kuulumattomiin. Siitähän kotiväki voi olla jopa ihan tyytyväinen!

Helpompi on nurista nurkissa vioista jotka ovat konkreettisia ja silmin nähtävissä – tai sitten ei. Ihan viimeiseksi tietysti otetaan yhteyttä kiinteistönhoitajaan tai isännöitsijään.
Tutkimusten mukaan me olemme kuitenkin esimerkiksi lämpöviihtyvyyden suhteen hyvin erilaisia. Toiselle voi olla 20 astetta hyvä, toinen viihtyy parhaiten 24 asteisessa sisäilmassa. VTT:n johtava tutkija Pekka Tuomaala onkin nostanut esiin ihmiset rakennusten käyttäjinä keskiöön. Nykymenossa energiansäästöstä on tullut jopa itsetarkoitus, ja olemme unohtaneet ketä ja mitä varten rakennukset ovat olemassa. Granlund Oy:n toimitusjohtaja Pekka Metsiä lainaten: mitattu ei ole sama kuin koettu, varsinkaan sisäilma-asioissa. Se meidän insinöörien tulisi muistaa – ja toimia sen mukaan.

Olemme Amiedussa kouluttaneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana tuhansia kiinteistönhoitajia, satoja isännöitsijöitä ja teknisiä isännöitsijöitä, tuhansia rakentajia ja LVIS-asentajia sekä siivoojia. Olemme omalta osaltamme avainasemassa siinä, ettei kenenkään tarvitsisi tyytyä huonoon sisäilmaan. On sitten kyseessä uudisrakennuksen märkätiloista, korjauskohteen pintamateriaaleista, pintojen siivouksesta tai vaikkapa ilmastointikojeiden käyntiajoista. Osaaminen ei takaa hyviä olosuhteita, mutta se mahdollistaa ne. Varsinkin silloin kun tulee ongelmia, ja niitä pitää ratkoa. Varmistathan, että alan yrityksessäsi on ajantasainen osaamisen sisäilman suhteen. Kuten päivittäin voimme lehdistä lukea, sisäilmaongelmat eivät ole niitä helpoimpia ratkaistaviksi.

Mielestäni kenenkään meistä ei tule tyytyä huonoon sisäilmaan. Oma nenä on yllättävän hyvä mittari. Jos se kertoo ongelmista, velvollisuutemme on viedä viestiä eteenpäin asioista vastuussa oleville. Osaamista meiltä Suomesta kyllä löytyy. Koska en ole kuullut vielä yhdenkään talon hengittävän, luotetaan toistaiseksi muihin ratkaisuihin. Eikä se happikaan ole ollut meiltä lopussa. Hajut, liika hiilidioksidi tai ylilämpö koetaan helposti happivajauksena. Mitattu ja koettu ovat taas ristiriidassa. Mutta onneksi me tiedämme sen. Ja osaamme suhtautua Ihmiseen tämä huomioon ottaen ja arvostaen.

vesalainen2_putket

Oman asunnon tarkistuslista (lähde Sisäilmayhdistys ry):

  1.   Onko kodissa jokin erityinen tuoksu (tunkkaisuus, jokin vieras haju)?
  2.   Toimiiko ilmanvaihto (kokeile vaikka viemällä paperi poistoventtiilin päälle)?
  3.   Mistä ilma tulee asuntoon (pitäisi löytyä tuloilmaventtiileitä ainakin makuu- ja olohuoneesta)?
  4.   Näkyykö merkkejä kosteusvaurioista (esim. vesipisteiden ympäristöt)?
  5.  Onko korjaamattomia vesivahinkoja (esim. kosteusjälkiä katossa)?
  6.  Mitä sitten, jos ongelmia löytyy? Ota välittömästi yhteyttä rakennusalan asiantuntijaan!

Lisätietoa sisäilmasta löytyy mm.:
http://www.sisailmayhdistys.fi
http://www.hometalkoot.fi/