Turvallisuusalalla muutoksen sietämistä on lähestytty perinteisesti vaaratilanteiden ja ihmisen stressireaktioiden kautta. Liskoaivojemme lähdekoodi ohjaa käyttäytymistämme uhkatilanteissa ja se saa meidät useimmiten taistelemaan, pakenemaan tai leikkimään kuollutta selviytyäksemme juuri kyseessä olevasta akuutista vaarasta.

Tämän alkukantaisen selviytymiskyvyn heijasteita on havaittavissa myös arkisemmissa esimerkeissä kohdatessamme ei toivottua muutosta. Tarkemmin sanottuna muutosta, joka ei vastaa tulevaisuuteen kohdistuvia odotuksiamme. Arkikielessä puhumme näistä tilanteista usein vastoinkäymisinä.

Muutoksella on platinium-tason kanta-asiakkuus aivojemme tunnekeskukseen, mikä mahdollistaa sen liikkumisen järkiperäisen jonon ohi niin että heilahtaa. Muutosta pelätään, vastustetaan ja usein sitä myös surraan. Muutos turhauttaa ja ahdistaa, mutta toisaalta siihen saattaa liittyä myös positiivisiakin odotuksia ja toiveita. Tässä vaiheessa lienee jo selvää se, että ihmiset suhtautuvat muutokseen hyvin erilaisilla tunneskaaloilla ja näin ollen myös käyttäytyvät muutostilanteissa yksilöllisesti. Osa ihmisistä yksinkertaisesti sietää muutosta toisia paremmin huolimatta siitä, että muutos voi tarkoittaa samaan aikaan sekä uhkaa että mahdollisuutta.

Muutoksen sietämistä tai vastoinkäymisistä selviytymistä on kuvattu useilla eri termeillä riippuen aina eri kulttuuritaustoista. Englannin kielen sana grit kertoo aihepiiriin liittyvästä päättäväisyydestä, kun taas Saksassa puhutaan samassa yhteydessä sisäisestä vahvuudesta. Meillä suomalaisilla on taas oma sisumme, mikä sivumennen sanoen on ehkä parhaiten ilmentynyt Marjo Matikaisen ”havuja perkele”- kommentin kautta. Näiden kaikkien sinnikkyyttä ja määrätietoisuutta kuvaavien termien yläpuolelle on syntynyt resilienssin käsite.

Turvallisuusalalla resilienssi on nostettu esiin uutena ajattelumallina muun muassa kyberturvallisuuden ja työturvallisuuden parissa. Jälkimmäisestä mainittakoon Etelä-Tanskan yliopiston professorin Erik Hollnagelin luoma Safety II-konsepti, jossa turvallisuutta lähestytään enemmänkin onnistumisten kautta ainaisen vaaratilanteiden välttämisen sijaan. Konseptin läpileikkaavana teemana kulkeekin ajatus onnistumisesta success leaves tracks -tyylisesti.

Resilienssi ja muutosmuskelit

Resilienssi tarkoittaa kykyä sopeutua suureen määrään mielenrauhaa kuormittavia muutoksia ylläpitäen samaan aikaan korkeaa suorituskykyä. Kyse on ikään kuin muutosmuskeleista, joiden avulla jaksamme nostaa henkisiä taakkoja ylös kerta toisensa jälkeen. Osa meistä menettää hermonsa pienemmästäkin vastoinkäymisestä, toiset lamaantuvat lähes apaattiselle tasolle jo taakan nähdessään, kun taas erittäin resilientit yksilöt kokevat muutoksen hyvänä harjoituksena seuraavaa haastetta varten.

Muutosmuskelit jakautuvat karkeasti seitsemään eri lihasryhmään; positiiviseen maailmankuvaan ja itsetuntemukseen, keskittymiskykyyn, järjestelmällisyyteen, joustavaan ajatteluun ja sosiaalisuuteen sekä proaktiivisuuteen. Rumasti sanottuna kyse on siis siitä, että toisten mentaalisella pankkitilillä on enemmän pääomaa pahan päivän varalle kuin toisilla. Kaikessa suorapuheisuudessaan parasta on kuitenkin se, että näitä resilienssiin liittyviä muutosmuskeleita voi paitsi mitata, niin niitä on mahdollista myös kehittää! Niin yksilötasolla kuin organisaatiotasollakin.

Mitattavaa hyötyä

Miksi hyvä ”muutoslihaskunto” ja kyky muutoksen sietämiseen on sitten tärkeää ylipäänsä? Ensinnäkin resilientit organisaatiot ovat onnistuneet kasvattamaan pörssikurssiensa arvoa nopeilla toipumisillaan erilaisista katastrofeista. Yhdysvalloissa toteutettujen kenttätutkimusten ja resilienssitutkimusten mukaan resilientit yksilöt puolestaan:

  • Saavat korkeampia ylemmän keskiasteen koulutuksen keskiarvoja kuin mitä SAT-tulokset tai lukion koulumenestys antavat olettaa
  • Jättävät opiskelun kesken harvemmin ja osoittavat korkeampaa työpaikkapysyvyyttä
  • Selviytyvät useammin keuhkosyövästä
  • Elävät pidempään ensimmäisen sydänkohtauksen jälkeen
  • Masentuvat harvemmin
  • Myyvät enemmän lääkealan tuotteita, henkivakuutuksia, sijoitusratkaisuja tai keltaisten sivujen ilmoituksia
  • Saavat parempia asiakaspalautteita

Jopa Suomen valtiohallinnon tasolla resilienssi on todettu merkitykselliseksi, mikä näkyy mm. siinä, että Sitran kehittämishankkeissa resilienssin vahvistaminen on nostettu läpileikkaavaksi teemaksi Suomen kilpailukyvyn ja suomalaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Aiheesta voi lukea lisää kyberturvallisuusprofessori Jarmo Limnéllin toimittamassa tuoreessa kirjassa Suomen idea.

Kun otetaan vielä lopuksi huomioon se tosiseikka, että elämme jatkuvan muutoksen keskellä jatkuvasti muuttuvassa maailmassa, niin kenties muutosmuskeleiden treenaamiselle on perusteita työelämässä ja ylipäänsä elämässä menestymisen kannalta? Yksi maailman kuuluisimmista elämäntapavalmentajista, Anthony Robbins on todennut tähän aika osuvasti: “If you do what you´ve always done, you´ll get what you´ve always gotten”. Miten on? Olisiko yhteisen treenin aika?

LISÄTIETOA:

Tutustu resilienssivalmennukseen tästä

Sitran Uusi turvallisuus -foorumi

Sitra: Yhteiskuntien selviytymiskyky joutuu koetukselle globaalien ympäristömuutosten aikakaudella
Kirjoittaja Janne Pöysti on turvallisuus- ja riskienhallinta-alan konsultti, pedagogi ja pahimman luokan sokeriaddikti.  Janne on yksi Turva-XX-yhteisön perustajista ja hän etsii aktiivisesti ratkaisuja yhteisöllisemmän turvallisuuskulttuurin ja hyvinvoinnin rakentamiselle.  Janne työskentelee Amiedun yritysturvallisuusyksikössä tiimivetäjänä.