Oppiminen – kestävän kilpailuedun lähde

Organisaatiolla on joukko resursseja, joita se pyrkii hyödyntämään saavuttaakseen kilpailuetua tai parhaimmillaan kestävää kilpailuetua. Nämä resurssit voivat liittyä yrityksen käyttämään teknologiaan, maantieteelliseen sijaintiin, johtajien päätöksentekokykyyn, sosiaalisiin suhteisiin, prosesseihin jne. Hyvin usein organisaation resurssit ovat sen kaltaisia, että ne pystytään kilpailijoiden toimesta kopioimaan kohtuullisen helposti.

Mikä sitten erottaa kestävän kilpailuedun tavanomaisesta kilpailuedusta? Kestävä kilpailuetu perustuu strategiaan, joka luo arvoa kilpailijoita tuottavammin ja samankaltaista strategiaa eivät kilpailijat pysty toteuttamaan. Myös itse strategia voi olla kopioinnin kohde. Kestävä kilpailuetu perustuu toisaalta strategiaan, jota eivät kilpailijat pysty matkimaan tai kopioimaan. Kestäväkään kilpailuetu ei ole ikuista. Toimialan radikaalit muutokset voivat tehdä aikaisemmista kilpailuedun lähteistä heikkouksia.

Mikä tekee oppimisesta strategisesti kestävän kilpailuedun lähteen? Oppiminen on ennen kaikkea arvokasta organisaation kehittymisen kannalta. Kun johtaja oppii johtamaan yksikköään paremmin, se edistää henkilökunnan sisäistä motivaatiota, joka mahdollistaa tuottavamman työnteon. Oppiminen on harvinaista sikäli, että jotkut työntekijät oppivat nopeasti ja ovat kiinnostuneita oppimisesta (arvokas ja harvinainen resurssi).

Opittuaan omaan työtehtäväänsä liittyvät asiat työntekijän oppimiskäyrä kulkee tavallisesti vaakatasossa. Oppimista ei voida kopioida. Osaamisen voi olla kopioitavissa, mutta ei oppimista itsessään. Yritykset, jotka ovat panostaneet historiansa varrella oppimiseen (muodollinen tai epämuodollinen) ovat hyvin usein kilpailijoitaan paremmassa asemassa (kuten esimerkiksi Kone Oyj). Yrityksen myönteistä oppimisen kulttuuria on vaikea lähteä myöskään kopioimaan. Viimeisenä huomioina oppiminen ei ole korvattavissa millään muulla resurssilla. Tai en ainakaan keksi yhtään millä muulla oppimisen voisi korvata. Jos keksit niin kerro se myös minulle.

Applen CDO Jony Ive mainitse kerran osuvasti haastattelussa, että projektin päättyessä on monia asioita mitä he ovat saavuttaneet. On itse objekti eli itse tuote. Sitten on kaikki mitä olet oppinut suunnitellessasi tuotetta. Se mitä olet oppinut, on yhtä konkreettista kuin itse tuote, mutta se on arvokkaampaa, koska se on heidän tulevaisuutensa.

Mikko Gerdt, kouluttaja, Amiedu