Varma toimii aktiivisesti yritysten yhteistyökumppanina kehittämässä työkykyjohtamista. Työkykyjohtamisella voidaan saavuttaa parempia tuloksia liiketoiminnassa.

Yksinkertaisimmillaan työkykyjohtaminen on organisaation tilanteen, muuttuvan ympäristön ja niiden tuomien haasteiden tunnistamista, kuuntelua ja reagointia.

Henkilöstöön panostamisella on selkeä yhteys liiketoimintaan, yrityksen koosta tai toimialasta riippumatta. Ne organisaatiot, jotka pysyvät muutoksessa mukana, uudistuvat ja kehittyvät arjessa ja ne, joiden henkilöstö tekee hyvällä fiiliksellä töitä, pärjäävät tulevaisuudessa.

Nykyään se ei ole kuitenkaan helppoa. Jos esimerkiksi perinteinen teollisuus uudistuu digilähtöiseen malliin, johon tulee mukaan palvelualojen elementtejä, hoidetaan työkyvyssä muutakin kuin tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Silloin pohditaan yksilötasolla osaamiskysymyksiä ja sitä, miten henkilöstö omaksuu uuden maailman, sanoo työeläkevakuutusyhtiö Varman suurasiakkuuksien johtaja Juho Kettunen.

Digitalisaation aikana on entistä tärkeämpää huomioida oman organisaation osaamistarpeet ja panostaa koulutukseen. Suurissa yrityksissä työkyvyn johtamiseen on paremmat mahdollisuudet, esimerkiksi HR:n ansiosta. Töiden räätälöinti, niiden sujuvuuden pohtiminen, osaamisen kehittäminen, työaikojen jousto ja työn sopeuttaminen työkykykyyn on helpompaa. Mutta pienessä yrityksessä työkykyyn panostaminen on vielä tärkeämpää, koska muutaman työntekijän sairasloma on prosentuaalisesti suuri.

Ongelmatilanteissa on tärkeää selvittää mikä on pielessä, eli tehdä kuva kokonaistilanteesta ja miettiä, mitkä ovat oikeanlaiset toimenpiteet asian korjaamiseksi. Työkykyjohtaminen on strategisten tavoitteiden, työn sujuvuuden ja esimiestyön tukemista, edistämistä ja seuraamista, kertoo työeläkevakuutusyhtiö Varman työkykyjohtaja Hanna Kankainen.

Työkyvyn mittaaminen

Työhyvinvointikyselyt, terveyskyselyt, asiakastyytyväisyys ja työn tuottavuus toimivat ainakin henkilöstön työkyvyn mittareina, vaikka tiedon analysointiin vaikuttaa niissä moni muukin asia. Niillä pääsee kuitenkin kiinni mahdollisuuteen selvittää tarkemmin työkykyä.

Perustarpeet, selkeä strategia, liiketoiminnan tavoitteet, odotukset, mittarit, oikeanlaiset organisaatiorakenteet, riittävä osaaminen ja sen suhde odotuksiin, esimiestyö, työvälineet, työympäristö, kehittymismahdollisuudet, urapolut ja palkitseminen vaikuttavat siihen, miten ihminen omassa työssään pärjää ja miten sitoutunut hän on.

Tarkistuslistoja on erilaisia, mutta sillä paikataan jo paljon, että perustarpeet ovat kunnossa, esimiestyö on hyvää ja kaikilla on kirkas suunta, sanoo Juho Kettunen.

Riskien hallinta

Työkyvyn johtamisessa on nykyään keskitytty siihen liittyvien riskien hallintaan. Työeläkevakuutusyhtiö Varman lääkärit kertovat, että ensimmäiset oireet ovat nähtävillä noin seitsemän vuotta ennen, kun yhtiö myöntää työkyvyttömyyseläkkeen.

Nykyään puhutaan enemmän kuin pelkästään työkyvyn tukemisesta. Kokonaisuus nähdään suurempana, esimerkiksi työn ja perheen yhteensovittamisena. Kun tuemme yritystä työkykyjohtamisessa, teemme yhteisen toimintasuunnitelman, tavoitteet ja mittarit. Valmennamme esimerkiksi esimiehiä paljon, kertoo Hanna Kankainen.

Painopiste on siis ennalta ehkäisevässä toiminnassa ja se haastaa myös eläkevakuutusyhtiöitä kehittymään asiakkaan matkassa. Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö on yksi tuottavuuden osatekijä.

Amiedu on verkostoa, joka tuottaa yrityksille työkykyä ylläpitäviä ja edistäviä palveluita.

Kun työkykyyn panostetaan ja ongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa, saadaan aikaan parempia tuloksia liiketoiminnassa. Esimiestyön perusarki näyttelee isoa roolia varhaisessa puuttumisessa. Kun siellä huomaa aikaisia signaaleja, ehkäistään pitkiä sairauspoissaoloja. Esimiestyön lisäksi työntekijän vastuu myös omasta työkyvystä, terveydestä ja niiden ylläpidosta on tärkeää.

Jos työpaikalla antaa sille aikaa, että kuuntelee mitä ihmisillä on sanottavaa, monia asia tulee ratkottua. Kiireessä se voi olla vaikeaa, mutta sitä pitää tehdä, kehottaa Juho Kettunen.

Finanssivalvonnan uudet ohjeet

Fiva muutti aiemmin työhyvinvointiin käytettyjen rahojen ohjeistusta ja nykyisin ne pitääkin kohdistaa tarkemmin työkykyriskien ennaltaehkäisyyn. Sen lisäksi yritys panostaa taloudellisesti työkykyyn saman verran, mitä työeläkevakuutusyhtiö.

Uudet ohjeet ovat Varman mielestä selkeät ja hyvät. Euro eurosta -sääntö muodostaa yhteisen tavoitteen panostaa oikeisiin asioihin, sanoo Juho Kettunen.

Ohjeistus vaikuttaa siihen, että toiminta on vaikuttavaa ja organisaatiot tosissaan miettivät, millä asioilla sitä saadaan aikaiseksi, summa Hanna Kankainen.

Teksti: Pirita Tiusanen
Kuvat: Juri Puhakka