Robotiikka muuttaa työelämää. Ammatteja katoaa ja uusia tulee tilalle, asiantuntijoiden mukaan jopa enemmän. Työelämässä mukana olevien pitää kiinnittää nyt huomiota omien valmiuksien kehittämiseen ja opiskeluun, jotta pärjää jo käynnissä olevassa muutoksessa.

Robotiikka mahdollistaa toistuvista tehtävistä luopumisen, jolloin työntekijä pystyy keskittymään paremmin luovaan ja kehittävään työhön. Muutos koskee koko työelämää, toteaa Airo Islandin toimitusjohtaja Nicholas Andersson. Airo Island on Helsingissä toimiva yhdistys, jonka tarkoituksena on rakentaa ja kehittää suomalaista robotiikkaa ja keinoälyalaa, sekä edistää siihen liittyvää kansalaiskeskustelua.

Monet ajattelevat, että heidän työnsä on niin monimutkaista, ettei ihmistä voi korvata. Se on hämmentävää, koska suurin osa työtehtävistä on automatisoitavissa. Sitä on tehty jo 1800-luvun puolivälistä eteenpäin ja se on tuonut meille järjettömän määrän vaurautta, toteaa Airo Islandin toimitusjohtaja Nicholas Andersson.

Opiskelu työn ohessa tulee helpottumaan, kun robotit luovat lisää aikaa. Uuden alan haltuun ottaminen myös kannattaa, koska osaamisvajetta on monella alalla. Esimerkiksi ohjelmistokehittäjiä tarvitaan jatkuvasti lisää. Tämä on seurausta nopeasta teknologisesta kehityksestä, jossa yhteiskunta ei ole pysynyt mukana.

Ylipäätään luovaa, sosiaalista- ja tunneälyä sekä kriittistä ajattelua vaativat tehtävät tulevat olemaan ihmisen tekemää työtä myös tulevaisuudessa. Osaamisen kehittämistä kannattaa suunnata ongelmanratkaisukykyyn ja vuorovaikutustaitoihin.

Työelämässä on nyt paljon ihmisiä, jotka ovat olleet viimeksi koulunpenkillä 70-luvulla. Mielestäni olisi parempi, jos koulutus jaettaisiin pidemmälle ajalle ja sitä saisi jatkuvasti koko elämänsä ajan, sanoo Nicholas Andersson.

Työpaikkoja myös valuu robotiikan mukana takaisin länsimaihin halpatuotannon työmaista. Uudenkaupungin autotehdas on Suomessa esimerkki robotiikan tuomasta muutoksesta.

Jos tehtaalla ei ole yhtään robottia, siellä ei olisi myöskään tuhansia uusia työtekijöitä. Uskon, että työpaikkoja syntyy enemmän kuin niitä katoaa, pohtii Nicholas Andersson.

Suomi panostaa sosiaali- ja terveysalaan

Sote-sektorin robotiikka voi olla Suomen seuraava menestystarina. Sosiaali- ja terveysministeriöllä on terveyden ja hyvinvoinnin digitalisaatioon keskittyvä ohjelma. Yhtä selkeästi sosiaalisen terveyden hyvinvointiin keskittyvää linjausta ei ole muualla maailmassa. Markkinat ovat valtavat.

Suomella on tässä kilpailuvaltti. Tavoitteena on selventää, miten arkisessa hoivatyössä hyödynnettäisiin paremmin robotteja, jolloin hoiva- ja hoitoalan ammattilaisilla jäisi enemmän aikaa keskusteluun asiakkaan kanssa. Ihmiskontaktia ei korvata robotilla, vaan kontaktin määrää lisätään ja hoitoa inhimillistetään, kertoo tietohallintoneuvos Maritta Korhonen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Sen lisäksi, että robotiikka tulee helpottamaan kotona asumista ja sairaalahoitoa, se tulee korjaamaan rapistuvaa kehoa. Nykyisin on jo teknologiaa, jota pystytään ohjailemaan ajatusten avulla.

Robotin voimat voivat olla lähes rajattomat ja ne voidaan siirtää ihmisille. Ikuista nuoruutta on etsitty kautta aikojen ja rapistuvaa kehoa korjata. Uskon, että ihminen yhdistyy tulevaisuudessa robottiin ja meistä tulee kyberihmisiä, sanoo Airo Islandin edeltäjän, Robotics Finlandin hankkeen edistäjä Cristina Andersson.

Päivittäistavarat roboteilta

Logistiikka on ensimmäisiä aloja, joka automatisoituu. Inex Partners Oy toimittaa ruokaa ja käyttötavaraa S-ryhmän kauppoihin ja on parhaillaan ottamassa käyttöön uutta, pitkälle automatisoitua päivittäistavaralogistiikkakeskusta ensimmäisenä Suomessa.

Vanha logistiikkakeskus Espoossa oli jäämässä meille pieneksi, joten päätimme hyödyntää pitkälle kehittynyttä automaatiota uutta Sipoon keskusta suunnitellessamme, kertoo automaatiohankkeesta ja sen käytöstä vastaava tuotantojohtaja Tuukka Turunen.

Käyttöönotossa automaation toimintoja ja tekniikkaa viritettiin ja tätä työtä tehdään edelleen, mutta kokonaisuutena uusi keskus on toiminut toivotusti.

Vaikka tämä on Suomen mittakaavalla uutta ja ainutlaatuista, tekniikka on ollut käytössä muualla maailmassa jo useita vuosia. Automaatio on tuonut logistiikkakeskukseen uusia työtehtäviä, joihin olemme kouluttaneet osaajat pääosin omasta henkilöstöstä, sanoo Tuukka Turunen.

Logistiikkakeskusten lisäksi kaupat muuttuvat tulevaisuudessa automaattisiksi. Kassat automatisoituvat jo vauhdilla, mutta muutos ei pääty siihen. Amazonilla on jo Seattlessa kauppa, jossa ei ole kassoja ollenkaan.

Kaupassa kerätään tavarat hyllyiltä ja lähdetään ulos, jolloin ostokset veloitetaan automaattisesti asiakkaan tililtä. Suomessa on yli 100 000 kassatyöntekijä-nimikkeellä olevaa ihmistä. Nyt on aika kasvattaa valmiuksia hypätä johonkin uuteen, josta ei vielä tiedä mitä se on, päättää Cristina Andersson.

Teksti: Pirita Tiusanen