Kaupan esimiehen erikoisammattitutkinto (Keat) innosti opiskelijoita tonttusotaan, joka aktivoi koko henkilökunnan huippusuorituksiin.

Keväällä päättyneen Keat-tutkinnon tavoitteena oli antaa nykyisille tai tuleville osastovastaaville selkeitä ja käytännönläheisiä työkaluja muun muassa työvuorosuunnitteluun, budjetointiin sekä erilaisten mittareiden ja tulosten seurantaan. Näihin tavoitteisiin myös päästiin.

Oli positiivista nähdä, kuinka opiskelijat aktivoivat koko työympäristöä ja olivat mukana myynnin kehityksessä kilpailuiden tai muiden aktiviteettien kautta. Meillä on onneksi todella kilpailuhenkinen työyhteisö, joka on helppo saada syttymään, Lahden XXL:n tavaratalopäällikkö Pinja Pesonen kehuu.

Vuoden kestävän Keat-tutkinnon suoritti Lahdesta kolme osasto- tai kakkosvastaavaa. Koulutuksen vaikuttavuus on näkynyt sekä tuloksessa että motivaatiossa. Tutkintoon liittyvät kehitysprojektit ovat tukeneet tavaratalon liiketoiminnallisia tavoitteita ja työntekijöiden motivaatio on kasvanut. Osaamisen kehittämisen vaikuttavuutta seurataan myynnin lisäksi myös asiakastyytyväisyyden ja henkilöstötyytyväisyyden kautta.

Me seuraamme tunnuslukuja päivittäin. Käymme joka aamu läpi myynnit, keskiostot ja ostajaprosentit, ja näitä asioita opiskelijat raportoivat myös omissa töissään. Kehitysprojektien aikana tapahtui myynnin kehitystä, mutta koen tärkeämmäksi sen, että opiskelijat saivat koulutuksesta uusia työkaluja ja näkökulmia päivittäiseen tekemiseen. Huomaan, että työntekijät ovat selkeästi motivoituneimpia. On ollut myös hieno nähdä, kuinka opiskelijat panostivat näyttöihin.

Luovia ratkaisuja myynnin buustaamiseen

Suksi- ja pyöräosaston kakkosvastaava Iina Mannonen on yksi Keat-tutkinnon suorittaneista. Pian kaksi vuotta Lahden myymälässä työskennellyt Iina on tyytyväinen tutkinnon antiin. Erityisen antoisaa oli suunnitella ja toteuttaa oma kehitysprojekti, jossa hyödynnettiin myös pelillisiä elementtejä.

Valitsin kohteeksi hyväkatteiset eli niin sanotut Win-tuotteet, joiden myyntiä lähdimme buustaamaan erilaisten kilpailujen avulla. Projekti suunnattiin koko talolle, mutta itse seurasin erityisesti oman osastoni tuloksia. Joulukuussa toteutimme joulukalenterikisan, josta kehittyi monisäikeinen tonttusota, jota käytiin tavaratalon itä- ja länsipuolen välillä.

Iina oli asettanut kehitysprojektille kovat tavoitteet, mutta ne ylittyivät roimasti.

Kolme kuukautta kestänyt projekti tuotti hyviä tuloksia. Nousimme Suomen kaikkien XXL-tavaratalojen joukossa kymppisijalta viidenneksi edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Myös eurollinen Win-tuotteiden myynti yli kaksinkertaistui.

Kaikkiaan opiskelusta oli paljon konkreettista hyötyä.

Opiskelu on tuonut varmuutta omaan tekemiseen eri osa-alueilla. Olen saanut lisää vastuuta kakkososastovastaavan tehtäviin ja oppinut, kuinka kokonaiskuvan hahmottaminen on tärkeää ja kuinka pienetkin asiat vaikuttavat tulokseen.

Iina Mannonen

Osaava henkilöstö on kilpailuetu

XXL:n tärkein kilpailuetu on jatkuvasti superedulliset hinnat ja aggressiivinen markkinointi.

Kuluttajat kyllä tietävät, mistä meidät löytää ja mitä tarjoamme. Meillä on laaja valikoima tunnettuja brändejä. Saman katon alta löytyvät kaikki urheilusta, retkeilyyn, hiihtoon ja pyöräilyyn. Se on asiakkaalle helppoa.

Pesosen mukaan myös ammattitaitoisella henkilöstöllä on iso merkitys yrityksen kilpailukykyyn ja brändimielikuvaan. Monipuoliseen osaamiseen ja urakehitykseen panostetaankin todella vahvasti. Amiedun kanssa toteutettu Keat-tutkinto on yksi esimerkki esimiehille suunnatuista koulutuksista.

Amiedu on ymmärtänyt hienosti meidän toiveet ja koulutusta on mukautettu erilaisten tarpeiden mukaan. Ei ole tarvinnut sanoa kenellekään, että et pääse. Päinvastoin olen yrittänyt kannustaa kaikkia osaamisen kehittämiseen.

Pesonen näkee valmentavan johtamisen yhtenä tulevaisuuden trendeistä.

Maailma muuttuu koko ajan niin paljon, ettei yksi esimies voi tietää vastauksia kaikkeen. On siis tärkeää osallistaa ihmisiä ja oppia heiltä. Työntekijät kaipaavat nykypäivänä enemmän yksilöllistä, ihmisläheistä johtamista, pelolla johtaminen ei enää ole nykypäivää. Meillä arvostetaan vahvaa yhteisöllisyyttä ja toisen ihmisen arvostamista, mutta samalla kaivataan selkeitä pelisääntöjä.

Osaamisen johtamiseen liittyy myös haasteita.

On haastavaa pysyä koko ajan hermolla siitä, onko yksiköissä oikeanlaista osaamista nyt ja tulevaisuudessa. Teemme joka vuosi isot osaamiskartoitukset ja selkeän strategian, millaista osaamista tarvitaan lisää ja mihin suuntaan pitää mennä. Se vaatii yksilöllistä johtamista. Pitää tuntea ihmiset, keiden kanssa tekee töitä, jotta saadaan täysteho irti ja osaaminen valjastettua liiketoimintaan.

 

Teksti: Kaisa Mikkonen
Kuvat: XXL