Amiedu hyödyntää lähihoitajiksi ja muille sosiaali- ja terveysaloille hakeville soveltuvuutta arvioivia soveltuvuustestejä. Kaikki vastaavat ammatillista koulutusta järjestävät oppilaitokset eivät käytä soveltuvuuden arvioita. SuPer-liitto toivoo takaisin lähihoitajakoulutukseen karsivia soveltuvuustestejä.

Loka-marraskuussa useat tiedotusvälineet, kuten Helsingin Sanomat ja Iltalehti, toivat esiin lähihoitajien ammattitaidon puutteita. Kritiikin mukaan alalle on tullut sille soveltumattomia henkilöitä, kun koulutukseen karsivat soveltuvuustestit poistettiin. Uudistus pyrki estämään syrjäytymistä, mutta sen seurauksena koulutukseen pääsee aina, kun oppilaitoksessa on opiskelupaikkoja enemmän kuin hakijoita. Pahimmillaan lähihoitajan taitamattomuus on turvallisuusriski esimerkiksi lääkkeiden annostelussa. Myös päihde- ja mielenterveysvaikeudet sekä kielitaidon puute ovat aiheuttaneet ongelmia.

Amiedun palvelupäällikkö Riitta Kokin mukaan ongelmat eivät koske Amiedua, sillä soveltuvuuden arviointi on säilytetty Amiedun vahvuutena. Se hyödyntää ison oppilaitoksen mahdollisuuksia ohjaamiseen eri aloille. Tällä hetkellä psykologisten testien ja haastattelujen avulla haetaan opiskelijoille yksilöllisiä koulutuspolkuja kunkin osaamistarpeiden ja soveltuvuuden mukaan.

Olemme ohjanneet hakijoita heille soveltuvaan toiseen tutkintoon, jollei hoiva-alaa todeta soveltuvaksi.

Tarvittaessa koulutuspolku voi alkaa sosiaali- ja terveysalalle valmentavalla koulutuksella. Maahanmuuttajia on myös voitu ohjata ensin kieliopintoihin, josta matka voi jatkua ammattiopintoihin. Myös suomen kielen tukiopetusta on voitu integroida ryhmiin, joissa on paljon maahanmuuttajia.

Riitta Kokin mielestä hyvä soveltuvuustesti pikemminkin ehkäisee syrjäytymistä, sillä se johtaa oikealle alalle ja onnistumisiin eikä jatkuviin pettymyksiin.

On väärin ohjata opiskelija alalle, jossa hänellä ei ole edellytyksiä selvitä. Toistuvista epäonnistumisista voi syntyä syrjäyttävä kierre. Se ei kehitä opiskelijan minäpystyvyyttä ja ammatti-identiteettiä, joita tarvitaan myös työssä.

Riitta Kokki korostaa, että soveltuvuustestin pitää olla laadukas. Amiedu käyttää testeissään Suomen Psykologikeskus Asiantuntijat Oy:n palveluja, joihin kuuluu haastattelujen ohella standardoitu maailmanlaajuisesti käytetty testi. Fysioterapeutti kartoittaa alalla tarvittuja fyysisiä vaatimuksia. Kokonaisvaltainen arvio on hyödyllinen.

Tutkimuksen perusteella soveltuvuuden arviot näyttävät toimivan. Keskeyttämiset ovat vähentyneet. Myös työllistyminen on parantunut, kun lähihoitajapotentiaali on sitoutunut opintoihin paremmin. Testien ohella tarvitaan myös ohjauksen ja erityispedagogiikan osaamista, jotta voimme tukea erilaisia oppijoita paremmin. Tärkeintä on motivaatio ja alalle soveltuvuus.

Ammattitaidolle arvoa

Myös SuPer-liitto on saanut työelämästä ja alan opettajilta palautetta, ettei opiskelijaa uskalleta laittaa työpaikalla harjoitteluun. Joidenkin lähihoitajien kohdalla Valviran valvontalautakunta on myös rajoittanut ammatinharjoittamista ja suojatun ammattinimikkeen käyttöä. SuPerin asiantuntija Soili Nevala uskoo, että soveltuvuustestit olisivat aiemmin karsineet nämä tapaukset alalta. Niinpä hänkin korostaa karsivien soveltuvuustestien tärkeyttä – myös syrjäytymisen estäjänä.

Liian usein ei ymmärretä lähihoitoalan vaatimuksia, vaan koulutuksen esitetään sopivan kaikille peruskoulun päättäneille tai esimerkiksi työttömille. Kaikista ei kuitenkaan ole lähihoitajiksi. Ongelmat syövät kaikkien voimavaroja ja häiritsevät myös motivoituneita opiskelijoita. Kun oppilaitosten resursseja on karsittu, ohjaus oikeisiin koulutusvalintoihin on yhä tärkeämpää. Itsenäisen opiskelun ja vastuullisen omatoimisuuden merkitys korostuu entisestään.

Soili Nevala näkee Amiedun vahvuutena etenkin henkilökohtaisten opintopolkujen työstämisen.

Oikealle alalle ohjautuminen on etu kaikille, myös yhteiskunnalle.

Soili Nevala ja SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola muistuttavat, että kielteisestä mediahuomiosta huolimatta valtaosa 135 000 lähi-, perus- ja apuhoitajista on osaavia ja työskentelee korkeatasoisella ammattietiikalla.

On kuitenkin hyvä kirjoittaa siitä, miten ammatillisen koulutuksen leikkaukset ja niiden myötä koulutuksen ja lähiopetustuntien vähentäminen, samoin karsivien soveltuvuustestien puuttuminen voivat heikentää ammattitasoa, Paavola sanoo.

Paavola toivoo, että ongelmia selviteltäisiin jo peruskoulussa.

On ikävää, jos nuorten oppimisongelmiin ei ole peruskoulussa puututtu. Tai jos nuori ohjataan peruskoulun jälkeen lähihoitajakoulutukseen, vaikkei hänellä ole mitään käsitystä ammatinvalintatoiveistaan. Ammattikoulussa opetellaan ammattia, jolloin perusasiat pitää olla jo hallussa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotti marraskuussa perustavansa osakeyhtiön vauhdittamaan ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämistä ja koulutusvientiä. Ministeri Grahn-Laasosen mukaan jo tällä hallituskaudella voidaan myös odottaa asetusta, jossa lähihoitajatutkintoon karsivat soveltuvuustestit palautetaan.

Teksti: Virpi Peura
Kuva: SuPer