Amiedu isännöi vuoden 2019 AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäiviä yhdessä Ammatillisen koulutuksen tutkimusseura OTTU ry:n kanssa. Vuosittain järjestettävä tapahtuma kokoaa yhteen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittäjät ja tutkijat yhdessä työelämän edustajien ja viranomaistahojen kanssa.

Tämän vuoden tutkimuspäivien teemana on Teknologian murros. Ohjelmassa on tarjolla monipuolinen katsaus tutkimusta ja kehittämistä, mm. luentoja, keskusteluja, teemaryhmäsessioita, posterinäyttely sekä kehittämishanketori.

Yksi tutkimuspäivien Keynote-puheenvuoroista käsittelee digitaalisen oppisen trendejä ja haasteita.

Turun yliopiston Tulvaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja, dosentti Jari Kaivo-ojan esitelmä sisältää mielenkiintoisia tutkimushavaintoja ja tuloksia oppimisen ja koulutuksen muuttuvasta maailmasta.

Pekingissä elokuussa vuonna 2017 järjestetyn Knowledge Management in Organizations -konferenssin Keynote-teemana oli digitaalinen oppiminen. Siellä raportoidun australialaisten tutkimusten mukaan oppimista voidaan monitoroida paremmin, kun käytössä on digitaalisia oppimistyökaluja. Myös kaksisuuntainen ymmärrys kouluttajan ja oppilaan välillä voi parantua huomattavasti. Se ei kuitenkaan ole automaattista, vaan työkaluja on osattava käyttää siten, että kommunikaatio on ymmärrettävää kummallekin taholle, Kaivo-oja sanoo.

Kaivo-ojan mukaan digitaalisuus mahdollistaa paljon erilaisia ratkaisumalleja, joita oppimisprosessissa pystytään hyödyntämään.

Erilaisen datan kerääminen helpottuu huomattavasti. Data-analytiikka auttaa monitoroimaan oppimisprosesseja, mittaamaan opetuksen vaikuttavuutta ja ymmärtämään sekä tunnistamaan oppimisen ongelmakohtia. Useissa tutkimuksissa on myös tullut esille, että digitaalisten oppimistyökalujen avulla voidaan minimoida Drop Out- pudokkaiden määrää opiskeluiden kuluessa.

Digitaalisten opetusmateriaalien käytössä kouluttajat ovat avainasemassa. Kaivo-ojan mukaan täydennyskoulutus Digital Learning -työkalujen käytössä on hyvin keskeistä.

Deep Learning -työkaluja on kehitelty massadatan hyödyntämisessä ja keinoälyn kehittelyssä, mutta on haastavaa, minkä verran niitä osataan käyttää. Tarvitaan vielä paljon tutkimusta, miten keinoäly lopulta vaikuttaa oppimiseen ja opiskelumotivaatioon?

Kaivo-ojan mukaan on olemassa riski, jos aletaan tulkita digitaalisten työkalujen helpottavan oppimista kaikissa oppimisprosesseissa. Ihmiset voivat lyödä hanskat tiskiin ja sanoa, ettei tarvitse enää nähdä vaivaa oppimisesta. Se voisi olla äärimmäisen huono seuraus.

Digitaalisten työkalujen käyttö ei eliminoi vaivannäköä oppimiseen. Joissain tapauksissa se voi helpottaa ja auttaa, mutta ei se täysin poista vaivannäköä. Oppiminen on joskus aika tuskallista. Se vaatii pitkäjänteisyyttä ja sisukkuutta.

Digitaalisen kehityksen ilmiöt kuten ”Internet of Things”, ”Digital Twin”, ”Cobot” tai ”Teollisuus 4.0” ovat isoja haasteita sekä itse oppimiselle että normaalille koulutukselle eri koulutusasteilla.

Valtakunnallinen osaamispaneeli keskusteli näistä haastavista teemoista ja totesi yli miljoonan suomalaisen tarvitsevan jatkuvaa oppimista. Mitä tämä tarkoittaa? Digitalisaation osalta on esitetty erilaisia tulevaisuuden tiekarttoja, joita sivuan esitelmässäni.

Tutustu tarkemmin ja osallistu tutkimuspäiville >>

Voit myös esitellä oman tutkimusaiheesi tai kehitysprojektisi >>

Tutkimusjohtaja, dosentti Jari Kaivo-oja

Tutkimusjohtaja, dosentti, HTT, YTM Jari Kaivo-oja on Suomen Akatemian Strategisen tutkimusneuvoston tutkija. Hän on ollut mukana Euroopan unionin tutkimushankkeissa vuodesta 2000 lähtien ja Suomen Akatemian tutkija vuodesta 1998 lähtien.

Ammatillisen koulutuksen tutkimusseura OTTU ry

OTTU ry on tieteellinen seura, joka toimii ammattikasvatuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta kiinnostuneiden asiantuntijoiden ammatillisen kasvun ja tiedonvälityksen kanavana sekä heidän keskustelujensa ja pohdintojensa foorumina.