130-vuotias Korkeasaari Zoo on yksi maailman vanhimpia eläintarhoja. Se on koti lähes 1500 eläimelle ja yli 170 eläinlajille. Hoidosta ja kouluttamisesta vastaa kolmisenkymmentä vakituista eläintenhoitajaa.

Eläintarhan tarkoitus on suojella uhanalaisia eläimiä ja luonnon monimuotoisuutta. Korkeasaaressa käy vuodessa puoli miljoonaa vierasta, ja tiedon levittäminen on tärkeää toiminnalle ja koko luonnolle, niin Suomessa kuin maailmallakin.

Eläintenhoitajan päätehtäviä ovat ruokinta, siivous ja tarkkailu, mutta työhön kuuluu paljon muutakin. Yksi tärkeimmistä on asiakaspalvelutyö. Me teemme vaikuttavinta työtä juuri asiakkaiden kautta, kun kerromme, miten eläinten hoitaminen eläintarhassa vaikuttaa kokonaisuudessa luonnon monimuotoisuuteen, Korkeasaaren eläintenhoidosta ja suojelusta vastaava johtaja Nina Trontti sanoo.

Korkeasaaren henkilöstön pitää olla kiinnostunut paitsi eläimistä, myös ihmisistä ja asiakaspalvelusta. Osaavaa työvoimaa on onneksi helppo saada, sillä yhtä avointa paikkaa kohden tulee kymmeniä hakemuksia.

Olemme onnellisessa asemassa, koska olemme kiinnostava työpaikka. Haasteena on enemmänkin hyvien hakijoiden suuri määrä. Toisaalta eläintarhakokemusta ei välttämättä löydy, joten me koulutamme työntekijöitä myös itse.

Trontin mukaan henkilökunnan osaamista kehitetään säännöllisesti. Vuosittain järjestetään muun muassa asiakaspalvelu- ja mediakoulutusta sekä lajitietoutta.

Korkeasaari Akatemian puitteissa meillä käy kotimaisia tai kansainvälisiä asiantuntijoita. Samoin omat työntekijämme käyvät hakemassa oppia ulkomailta ja jakavat sitä meille muille.

Eläintenhoitajien työ vaatii luovuutta ja fysiikkaa

Korkeasaaren eläinlajeista noin kolmannes on uhanalaisia. Lisäksi tarhassa on entisiä lemmikkejä tai salametsästäjien kynsistä eläintarhoihin pelastettuja. Koulutuksesta vastaavan eläintenhoitaja Merja Wahlroosin mukaan ihmisten käsityksiin pystytään vaikuttamaan ihan yksittäistenkin eläinyksilöiden kautta.

Pyrimme mahdollisuuksien mukaan tarjoamaan eläimille tarhapaikkoja. Laittoman lemmikkikaupan takia uhanalaiseksi joutuneen yksilön tarina muuttaa asenteita koko lajia kohtaan. Pesukarhut sen sijaan eivät ole uhanalaisia, mutta ovat entisiä lemmikkejä, jotka on kerätty ympäri Eurooppaa.

Korkeasaaren vaativimpia hoidettavia ovat eläimet, joiden lisääntymiseen liittyy haasteita. Näitä ovat esimerkiksi kuhertajagasellit. Lisäksi on lajeja, joiden hyvinvointi edellyttää erityisen virikkeellisen ympäristön.

Esimerkiksi kädelliset eläimet ja papukaijat kaipaavat aktiivista tekemistä ja virikkeitä. Isot pedot eivät tarvitse samassa syklissä virikkeitä, mutta ovat silti vaativia. Ne syövät kolmen päivän välein ja ruokinnan on oltava oikea-aikaista, jotta ne pystyvät toteuttamaan luonnollisia käyttäytymistaipumuksia ja jäljitellä saalistustilannetta. Myös kalat tarvitsevat vaihtelua. Niilläkin on kognitiivisia kykyjä, joten niitä pystyy kouluttamaan.

Yli 30 vuotta Korkeasaaressa työskennellyt Wahlroos tietää, mistä puhuu. Hän on ehtinyt hoitaa saaren kaikkia eläinlajeja ja työskennellä kaikissa työpisteissä.

Ajattelin aikoinaan, että jään vähäksi aikaa, mutta siitä on nyt yli 30 vuotta. Tämä on niin uniikki ja hieno työpaikka.

Eläintenkouluttajien ammatti- ja erikoisammattitutkinnot yhdessä Amiedun kanssa

Henkilökunnan osaamisen kehittäminen on Korkeasaaressa strategiaan kirjoitettu.

Meillä on liiketoimintastrategiassa määritelty kolmen kärki: Olemme uhanalaisten eläimien ja luonnon monimuotoisuuden suojelija, eläinvoimainen osa hauskaa Helsinkiä ja meillä osaava ja hyvinvoiva henkilökunta.

Korkeasaari on aloittamassa yhteistyötä Amiedun kanssa Eläintenhoidon ammatti- ja erikoisammattitutkinnon osalta. Molemmissa tutkinnossa eläintenkouluttajaosioon yhdistetään eläintarhaosuus.

Tämä oli työelämälähtöinen muutos. Haluamme nostaa eläinten kouluttamista ja eläinten hyvinvointia esiin eläintarhatyössä eikä pelkästään eläintarhan eläintenhoitamista, Trontti muotoilee.

Wahlroosin mukaan kouluttamiseen liittyy oleellisesti eläinten käyttäytyminen.

Se on alue, joka eläintenhoitajien on hyvä tuntea ja ymmärtää. Eläinten käyttäytymisen kautta pystymme myös parantamaan eläinten hyvinvointia. Kouluttaminen vähentää eläinten stressaantumista erilaisissa käsittelytilanteissa ja helpottaa sitä kautta myös eläinlääkärin työtä.

Korkeasaaressa odotetaan innolla yhteistyön alkamista Amiedun kanssa.

Uskon, että puolin ja toisin opimme paljon eläinten kouluttamisesta ja eläinten hoitamisesta eläintarhassa, Trontti päättää.

Teksti: Kaisa Mikkonen
Kuva: Juri Puhakka ja Korkeasaari Zoo / Annika Sorjonen